Esituotanto tarkoittaa kaikkea sitä, mitä tapahtuu ennen äänityssessiota musiikin sävellyksen ja sanoituksen syntymisen jälkeen. Esituotannon tarkoituksena on valmistella itse musiikki ja sen esittäjä tulevaan äänitykseen niin, että studiosessio sujuu mahdollisimman jouhevasti ja haluttuun lopputulokseen päästään ilman turhaa stressiä ja sydämentykytyksiä. Parhaillaan huolellinen esituotantoprosessi siis säästää aikaa, vaivaa, rahaa ja mielenterveyttä, joka kuuluu myös lopullisessa tuotteessa. Odottamattomien ongelmien ratkominen ja nopeiden päätösten teko studiossa voi olla todella stressaavaa, kun kello käy ja budjetti on tiukka. Pahimmillaan äänitteelle voi päätyä ideoita tai jopa kokonaisia biisejä, joihin ei ole myöhemmin tyytyväinen. Käydään seuraavaksi hieman läpi, mitä vaiheita hyvä esituotanto pitää sisällään ja mitä on syytä ottaa huomioon tämän prosessin aikana.
Sovitus
Ensimmäinen vaihe esituotannossa on sovituksen tekeminen/viimeistely. Musiikin sovittamista voisi verrata vaatteiden sovittamiseen. Jos säveltäminen ja sanoittaminen on musiikin luomista, sovitusvaiheessa päätetään, millaiseen ulkoasuun musiikki puetaan ja kuinka se esitetään. Sovitustyö siis vaikuttaa siihen, millaisen vaikutelman musiikki antaa. Näin ollen kappaleiden sovitukselle on syytä antaa hieman aikaa ja ajatusta.
Usein studiossa on aikaa vielä kokeilla pieniä sovituksellisia asioita, mutta isot linjat on syytä lukita hyvissä ajoin ennen äänitystä. Mitä tarkemmin sovitustyön jaksaa tehdä, sitä vähemmän studiossa kuluu aikaa pähkäilyyn ja eri kokeiluihin. Toki myös tyylilaji vaikuttaa siihen, kuinka tarkasti sovituksellisia asioita on päätettävä etukäteen. Esimerkiksi jossain orgaanisemmassa rockmusiikissa voidaan jättää paljonkin tilaa vapauksille ja hetken fiilistelylle, kun taas teknisessä death-metallissa voi olla enemmän syytä miettiä sovitusta jopa yksittäisten äänien tasolla.
Vähimmillään ennen studioon astumista tulisi kappaleen rakenteen, sävellajin ja tempon olla päätettynä, sekä jokaisen soittajan olla selvillä osien pituuksista ja siitä, mitä kukin soittaa. Esimerkiksi rumpalin on hyvä sovittaa ja treenata rumpufillit – jos ei nyt iskun tarkasti, mutta vähintään niin, että tietää mihin kohtaan ja minkä tyylisen fillin soittaa. Kitaristin on syytä sovittaa ja treenata soolot etukäteen. Paitsi tietysi siinä tapauksessa, jos olet virtuoosimainen improvisoija, joka pystyy koska vain paiskomaan nipun tyylikkäitä ja eheitä sooloja lonkalta. Joskus kuitenkin äänityksissä on käytetty jopa toista tuntia yhden kitarasoolon säveltämiseen, ja pahimmillaan se on vielä miksausvaiheessa jälkiäänitetty uudestaan – ei järkevää ajan käyttöä.
Demoäänitys – realistinen kuva kappaleesta
Hyvin usein treenikämpillä kuunteluolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset, ja voi olla
hankalaa kuulla, kuinka hyvin kappaleen sovitus ja bändin yhteissoitto toimii. Etenkin moni nuori bändi, joka treenaa paljon yhdessä, saattaa kuulostaa livenä uskomattoman hyvälle, mutta tämä livetiukkuus ei välttämättä enää riitäkään studiossa. Siksi demoäänityksen teko on äärimmäisen tärkeää, jotta saadaan realistinen kuva siitä, kuinka hyvin kappaleet ovat hallussa. Todellisuuden paljastuminen vasta studioäänityksissä voi olla märkä rätti vasten kasvoja. Demovaihe on myös hyvää aikaa kokeilla eri sovitusratkaisuja ja punnita kappaleiden toimivuutta. Ei ole tavatonta, että tässä kohtaa osa sävelletystä materiaalista karsiutuu kokonaan pois julkaisulta.
Demoäänityksen ei välttämättä tarvitse olla teknisesti laadukkaan ja hienon kuuloinen. Tässä vaiheessa on parempi keskittää huomio soundien sijaan itse musiikkiin ja soittoon. Nykyään lähes jokaisen bändin biisinikkarilla on kotonaan jonkinlainen äänityöasema, ja joskus biiseistä syntyy virtuaali-instrumenttien avulla hyvinkin valmis sovitus heti sävellyksen yhteydessä. Tässäkin tapauksessa on tärkeää tehdä lisäksi toinen demoäänite oikeilla soittimilla niiltä osin kuin varsinainenkin äänitys, eikä studioon lähdetä esimerkiksi pelkän konerummuilla toteutetun demon pohjalta. Näin varmistetaan, että jokainen soittaja on varmasti kartalla siitä, mitä hänen tulee soittaa. Yhteinen demosessio voidaan mieltää harjoitussimulaationa oikeasta äänityksestä, minkä jokainen soittaja käy lävitse.
Miten valmistautua studioon?
Kun kappaleen sovitus on saatu riittävän hyväksi, demoäänite toimii ikään kuin dokumentoituna työsuunnitelmana, jonka mukaan voidaan alkaa harjoitella lopullista äänitystä varten. Yksi hyvä tapa tarkistaa, osaatko kappaleen oikeasti, on kokeilla soittaa se alusta loppuun yksin ilman muita soittajia tai taustaraitoja. Uskallan väittää, että monille rumpaleille tämä voi olla haastavaa – on totta kai helpompi kuunnella laulunsanoja tai kitarakuviota ja elää niiden mukaan kuin laskea päässään tahteja samalla kun hakkaa peruskomppia. Jos äänitettävissä osuuksissasi on paljon muistettavaa, voi olla hyvä kirjoittaa nuotteja, tabeja tai muita muistiinpanoja mukaan studioon.
Viimeistään tässä vaiheessa tulisi myös päättää, kuinka äänityksen haluaa toteuttaa ja treenata tätä silmällä pitäen. Vedetäänkö koko bändi livenä vai instrumentti kerrallaan demoraitojen tai metronomin tahtiin? Teknisesti vaativassa musiikissa clickiin soittaminen tuo tukea ja turvaa, antaen mahdollisuuden osissa äänittämiseen sekä jälkieditoinnille, jos soittoa ei treenistä huolimatta saada kappaleiden vaatimalle tasolle. Tietyissä tyylilajeissa koneen tarkka rytmi taas voi olla kalitsevaa ja fiilistä tuhoavaa. Nämä asiat selkiytyvät usein jo demoja tehtäessä, mutta jos olet epävarma, kannattaa asiasta keskustella tulevan äänittäjän/tuottajan kanssa.
Yhteys äänittäjään
Yhteydenpito äänittäjän kanssa kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain. Äänittäjältä voi pyytää palautetta treeni- ja demonauhoista sekä näkemyksiä esim. vahvistin- ja symbaalivalintoihin yms. Äänittäjän läsnäolo esituotantovaiheessa luo luottamusta ja voi vähentää jännitystä studiosessioista. Tänä aikana myös äänittäjälle piirtyy hyvissä ajoin kuva bändin visioista, ja hän osaa tehdä oikeita ratkaisuja heti äänitysvaiheen alusta lähtien.
Loppusanat
Esituotanto on valmisteluvaihe, joka voi ratkaisevasti vaikuttaa lopullisen äänityksen sujuvuuteen ja laatuun. Huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen auttavat välttämään turhaa stressiä studioon päästyäsi ja saat keskittyä antamaan sen parhaan oton ja tulkinnan itsestäsi. Esituotannon aikana tehdyt päätökset eivät ole vain teknisiä asioita, vaan ne määrittelevät koko kappaleen fiiliksen ja lopputuloksen. Näin ollen investoimalla huolelliseen valmistautumiseen varmistat, että lopputulos on juuri se mitä halusit – ilman harmaita hiuksia tai kadotettuja tunteja.